31 Aug

Sosiaalisista verkostoista markkinointiverkostoihin

Alitajunnassa olin ajatellut kuviota jo pitkään. Palaset menivät kohdalleen, kun Facebookin Citizen-yhteisössä silmääni tarttui Jon Sundellin kautta Jesse Soinisen linkki/postaus (somea parhaimmillaan) TechCrunchin artikkeliin “From Social Networks To Market Networks“.

En yleensä jaksa lukea somenetworks -juttuja, mutta nyt silmääni sattui avaus: riskisijoittaja oli kaatanut isosti rahaa 35 ihmistä työllistävään sanfranciscolaiseen yritykseen HoneyBook. Onnittelut. HoneyBook on yritys, joka “combines the best elements of networks like Facebook with marketplaces like Airbnb“. Heidän ominta alaansa on tapahtumien järjestäminen. Ehkä paremminkin järjestämisen mahdollistaminen. Tätä sanotaan markkinointiverkostoksi “market network“.

Yleistäen, markkinointiverkostoissa markkinoija tarjoaa osallistumistaan jonkun asian toteuttamiseksi. Palvelun käyttäjä voi siis olla satunnainen loppukäyttäjä tai markkoija palvelun käyttäjänä. Asiakkuus on hyvin monimuotoinen käsite tällaisessa toimitusketjussa. Häät voisivat olla esimerkki yhdestä osallistumisketjusta. Tarvitaan paikka. Tarvitaan hääkakku. Joku siis tarjoaa erilaisia hääkukkuja ja joku toinen paikkoja. Viihdettäkin olisi hyvä olla. Joku tarjoaa siis erilaisia viihdesettejä. Hääkuviakin halutaan ammattilaisen ottamina. Ja niin edelleen, kunnes kaikki tarpeellinen saadaan kasaan. Kaikki nämä toimijat kohtaavat yhdessä ja samassa verkostossa tai tekniikka yhdistää heitä samalle markkinapaikalle, markkinointiverkostoon. Heitä yhdistää intressi toimia pitkäjänteisesti yhdessä hyvin kevyellä organisaatiolla. Heitä voi yhdistää myös luova ammattilaisuus, nykyaikainen käsityöläisyys ja yrittäjästatus.

  1. Kaiken takana on yhteisö, joka yhdistää tekijöitä ja käyttäjiä.
  2. On oltava tekninen viitekehys, joka tarjoaa toimivan perusinfran. Ihan niin kuin autoille pitää olla tieverkosto. Tarvitaan SaaS.
  3. Markkinointiverkostot tarvitsevat luottamuksen perustuvan workflow-mallin. Ehkä tätä voisi kutsua provisioinniksi.
  4. Tarvitaan liityntärajapinnat toisiin järjestelmiin, esimerkiksi maksu- ja kirjanpitojärjestelmiin
  5. Tarvitaan erilaista tukea jotta asioita voidaan ylipäätään käyttää.
  6. Toimivat verkostot ovat ainakin kaksisuuntaisia. Tieto ja kokemukset kulkevat tekijöiltä loppukäyttäjille sekä toisin päin.

Jos kaikki olisivat Facebookissa tai Linkedinissä, niiden päälle voitaisiin rakentaa applikaatio tekemään kaikki tämä.

Äkkiseltään olisi hienoa, jos kohdan 4 järjestelmät olisivat sisäänrakennettuja pohjautuen vaikka blockchaintyyppiseen ethereum-teknologiaan. (Lähi)tulevaisuutta .. mutta ne voisivat olla.

WordPressillä on uskomaton ekosysteemi omalla alallaan plugeineen ja teemoineen. On toki muitakin, mutta jostain on aloitettava. Anyplanetissa olen halunnut prototyypittää ajatusta juuri tällaisesta verkostosta WPn ympärillä. Esimerkkitapaus: muotoilija saa tehtäväkseen rakentaa saviruukkuvalmistajan yhteisön ja kauppapaikan. Yksin sitä ei tee, mutta sopivista palasista kaiken saa kasaan kohtuu kivasti. Softan palasistahan tässä on tänä päivä kysymys. Ne saviruukut ovat ihan eri asia. Softan palasien pitää tuottaa sopivia palveluita ilman insinööritiedettä tai syvää nörtteilyä. Jos palveluiden tuottajat saavat oman taloudellisen korvauksensa automaagisesti niin hyvä. Jos vielä esimerkin muotoilija on freelancer, niin verkosto tavalla tai toisella on pakollinen. Siitä tämä postaus haluaa kertoa. Lue toki tuo TechCrunchin juttukin.

 

27 Aug

Lähes 2 postausta joka sekunti

Ja tässä tulee yksi lisää! WordPressin alustalla tehdään 1.58 blogipostausta per jokainen sekunti. Tämä tarkoittaa keskimäärin 95n postauksen minuuttivauhtia. 95 kertaa 60 tekee 5700 kappaletta tunnissa. 24×7 nonstop. Päivävauhti on siis 137 000.

Edellä mainitut luvut ovat johdettu WordPress.comin tosiaikaisen activity-palvelun kautta. Äkkivilkaisu eli googlaus internetin syövereihin antaa tulokseksi hajontaa postaus/aikayksikkö-luvuissa, mutta pysytään nyt tässä. Pelkästään kesäkuussa 2015 tehtiin massiiviset 54 miljoonaa postausta wp-ekosysteemiin. Paljon luovuutta, paljon sanottavaa vai vain liikaa vapaa-aikaa?

Lähde: WP Daily Themes “10 Surprising Facts That Show How Popular WordPress Really Is” (16.07.2015)

 

26 Aug

WordPressin child-teema apuna tyylitiedostojen muokkauksessa

Miksi pitäisi käyttää child-teema WordPressissä? Siksi, että pääset todennäköisesti paljon helpommalla päivitysten suhteen.

Hyvin usein eteen tulee tilanne, jossa WPn teeman tyylitiedostoa style.css pitää muuttaa. Avataan teema editorilla ja muutetaan. Sitten save. Kaikki hyvin niin pitkään, kunnes päivitysten (Updates) kohtaan hallinnassa tulee tieto, että teeman uusi päivitys on saatavilla. Itse asiassa hyvin tärkeää, että päivitykset tehdään. Jos hallinta tarjoaa mahdollisuutta tehdä se automaagisesti niin siitä vaan klik&klik. Huono puoli päivityksissä on se, että oletuksena päivitysrutiini ylikirjoittaa myös tyylitiedoston. Asia voidaan ratkaista child-teemalla.

Child-teeman teko on helppoa. Lisäät vain themes-hakemistoon (../wp-content/themes) uuden hakemiston ja sinne tiedoston style.css johon tehdään kaikki muutokset tästä eteenpäin. Tarvittavat ohjeet löydät ylläolevasta blogauksesta. Päivityksessä siis pääteema (parent) päivittyy ja child-teeman tiedostot säilyvät koskemattomina. Tässä css-esimerkissä teemojen parent/child linkittyvät toisiinsa “template” ja “@import” tiedon avulla.

screenshot-style-css-in-child-themeVäsyneen koodarin ruutukaappaus Sublimestä. Koodiesimerkin löydät Elegantin blogauksesta.

Samaan hakemistoon voi laittaa myös teeman juuressa olevia, oleellisia muotoiluun liittyviä tiedostoja kuten footer.php tai sidepbar.php, kun niitä on muokattu. Tämä on vielä hyvin kivuton toimenpide. Itse teen functions.php-tiedoston muutokset pääteemaan.

Child-teeman luominen on helpompaa kuin mitä se saattaa äkkiseltään kuulosta, mutta helpottaa elämään huomattavasti. Vanhakin sivusto kannattaa viedä childtheme-metodin päälle, koska hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin työ. Lisävoimistelu on tietysti tapauskohtaista. Pahinta, jos päivitykset jäävät tekemättä.

WordPressin omaa dokumentaatiota aiheesta: https://codex.wordpress.org/Child_Themes

20 Aug

WordPress 4.3 “Billie”

WordPressille on tullut uusi, vakaa versio, stable release  saataville 18. elokuuta. Numeroinnissa se on 4.3 ja nimetty jazz-laulaja Billie Holidayn mukaan.

Jos automaattipäivitykset ovat päällä niin uusi versio pitäisi tulla automaagisesti. Niin pitäisi.

Kaiutetaan vielä uusimmat muutoskohteet yllämainitusta Matt Mullenwegin postauksesta:

  • Menus in the Customizer
  • Formatting Shortcuts
  • Site Icons
  • Better Passwords

Itse pidän vielä muihin parannuksiin kirjatusta kohdasta “Comments turned off on pages”.

Jos tarvitsee härmä-version niin se löytyy osoitteesta http://fi.wordpress.org ja tuota kautta löytyvät myös pelkät kielitiedostot.

Lisätään vielä, että Daniel Koskinen on kääntänyt blogauksen suomeksi: https://fi.wordpress.org/2015/08/18/wordpress-4-3-billie ja sieltä poimintana “Sivupohjahierarkiaan lisättiin singular.php varmistuksena single.php:lle ja page.php:lle“. Kiitos Daniel.

11 Aug

Miljardi latausta WordPressin plugineilla

Jotenkin tuntuu himmeältä, että WordPressin plugineja on downloadattu 1 000 000 000 kertaa. Näin kertoo blogaus “WordPress Plugins Hit 1 Billion Downloads (Infographic)“.

Luku tuntuu suurelta, jos sitä suhteuttaa vaikka maailman asukaslukuun, joka on Wikipedian mukaan luokkaa (yli) 7 miljardia. Voidaan sanoa, että yksi lisäosan lataus per joka seitsemäs maailman asukas.

Vuonna 2014 downloadeja plugineille kertyi 280 miljoonaa kappaletta ja niitä on tarjolla yli 39 000 erilaista. Suosituimpia ovat Contact Form 7, All in One SEO Pack ja Yoast SEO ihan vain jäävuoren huippuna.

Kaikki tämä kertoo WPn massivisesta käytöstä. Ei siis ihme, että eräät lisäosien ja teemojen tekijät pystyvät tekemään hyvää tulosta.

07 Aug

Taasko “WordPress tulisi päivittää heti” ?

Asia oli minulle tuttu ja hoidettu, kun Digitodayn uutinen “WordPress tulisi päivittää heti” hyppäsi eilen silmään. En edes seuraa DT’tä päivittäin, mutta tuollainen tuntuu toistuvan usein WPn kohdalla. Hyvä, että reiät paikataan ja automatisoituna coren päivitys menee automaagisesti läpi. Parhaimmillaan vieläpä oikein.

WordPressin päivitystahti on ollut kova viime aikoina. Herää kysymys, että onko jotain systemaattisempaa takana jolla tuotetta haluaan viedä tiettyyn suuntaan vai löytyykö korjattavaa koko ajan? Sitä kai voi yrittää päätellä yhdistelemällä tietoja security patchien selvityksistä ja vertaamalla projektin road mappiin.

WordPress Tavern: “WordPress 4.2.4 Patches Six Security Vulnerabilities

Tuo päivitys koskee siis corea, ydintä. Harmainta aluetta tietoturvan suhteen ovat pluginit ja teemat WP-ekosysteemissä. Niiden päivitykset menevät niin kuin menevät.

06 Aug

Testaa saittisi Googlen PageSpeed Insightsilla

Google arvostaa sivun latautumisnopeutta ja he laittavat sille painoarvoa hakupalvelussa. Toisin sanoen lataantumisnopeus vaikuttaa ranking-arvoihin. Siinäpä se olikin miksi tämäkin postaus kannattaa lukea.

Hienoa Googlessa on se, että he myös opastavat, kehittävät ja tarjoavat työkaluja joilla asioita voidaan parantaa. Yksi tässä runsauden tulvassa on PageSpeed Insights, joka “analysoi verkkosivun sisällön ja ehdottaa sitten keinoja, joilla sivusta voi tehdä nopeamman“. Googlemaiseen tapaan käyttö on tehty helpoksi: urli laatikkoon, klikkaus ja hetken päästä ihmetellään tuloksia.

Jokainen näkee tuloksissa sen minkä haluaa nähdä. Toivottavasti  PageSpeed Score ei mene ihan penkin alle. Hienous voi piillä niissä ehdotuksissa joilla asioita voi lähteä parantamaan.

Minulle on tärkeää “Käyttökokemus”, joka peilaa sivuston responsiviisuutta. Sivustojen ja palveluiden pitää taipua kaikille laitteille tänä päivänä. Pienet tyylirikot toki sallitaan.

Itse sivuston lataantuminen on monenkirjava yleistys. Ihan typerätkin php/html-viritelmät saavuttavat kohtuulisen lataantumisnopeuden, mutta niiden luettavuus on kammottavaa tai lähes mahdotonta pienillä ruuduilla. Palvelimien herrana, adminina tiedän, että pelkän server respond time optimointi saattaa olla haastavaa isommilla järjestelmillä. Viitaten Googlenkin dokumentointiin, asiaan vaikuttaa “slow application logic, slow database queries, slow routing, frameworks, libraries, resource CPU starvation, or memory starvation“. Viimekädessä sivuston hyvä tekninen optimointi pilataan tyhjänpäiväisellä mainospalvelulla eli “mainoshyrrällä”, joka odottaa lataantumista käyttäjän selaimessa. Jollain pitää muka yrittää elää.

Jokaisen kannattaa tarttua niihin tekijöihin jotka ovat mahdollisia. Designerin ominta on css-html ja video-kuvat akselit ja koodarin ympäristössä php ja javascript. Teemoista vain on tullut sen verran monisäikeisiä, että helpommin sanottu kuin tehty.

Ehdotuksissa Google kehottaa ottamaan pakkausta käyttöön. Tietysti gzip tai deflate vähentää verkon yli lähetettävän datan määrää.

Jos ei ole tuttua niin PageSpeed Insights pitää ainakin kokeilla. Tiedän, että tieto lisää tuskaa, mutta sivuston rakentajan kannattaa tämä riski ottaa. Tuska voi olla tie parempaan.