Monthly Archives: March 2016

Vapaille toimijoille on tärkeää, että työstä sovitut rahat tulevat niin kuin on sovittu. Rahat tilille ja sillä selvä tai vaihtoehtoisesti maksu käteisenä. Käteisen anonyymiteetti on kunnioitettavan korkea.

Dominic Frisby varoittaa omassa mielipidekirjoituksessaan “Why we should fear a cashless world” käteisestä luopumisen olevan huono idea. Kun anonyymit maksutavat häviävät, jäävät jäljelle vain valvotut, täysin kontrolloidut transaktiot. Silloin voidaan vetää yhtäläisyys merkit sen maailman ja Orwellin kuvaaman maailman välille tältä osin.

Frisby löytää käteisen käytöstä paljon ulottuvuuksia. Hän kuvaa esimerkein kuinka pankkien kautta tapahtuvat maksutapahtumat ovat liian sidoksissa nykyiseen finanssimaailmaan, valtioihin ja valtaapitäviin. Asioihin perentyneelle ei mikään yllätys.

Cash, on the other hand, empowers its users. It enables them to buy and sell, and store their wealth, without being dependent on anyone else. They can stay outside the financial system, if so desired.

Ehkä käteinen on kuitenkin obsolete eli vanhentunut nykyiseen, vapaaseen, digitaaliseen elämäntapaan? Kukaan esimerkiksi Virossa asuva freelaceri ei halua löytää itseään tilanteesta jossa hänen täytyy pyytää asiakasta tai pomoaan lähettämään rahaa fyysisesti vaikka Tallinnaan. Tuskin tuottaa työsuhteelle lisäarvoa kun setelit laitetaan kirjakuoreen ja postimerkki päälle. Samoin Frisby ei kokonaan tyrmää sähköistä maksamista.

Käteisen rahan häviäminen on todellinen uhka anonyymille rahaliikenteelle, mutta vain siitä syystä, että muut tavat ovat suurelle yleisölle tuntemattomia tai työläitä. Bitcoinissa on itsessään sisäänrakennettu siirtojärjestelmä, mutta tämän virtuaalirahan käyttö eli ekosysteemi ei ole vielä kattavaa.

Pariisin ja Brysselin surullisten tapahtumien jälkeen on astetta vaikeampi puolustaa anonyymia maksutapaa vaikka se onkin jokaisen kansalaisoikeuksia. Kuitenkin luottamus ja yksityisyys ovat terveen liike-elämän lähtökohtia. Jos haluamme edistää liberaalia elämäntapaa on ehdottomasti pidettävä huolta, että anonymiteetti säilyy rahaliikenteessä.

Tarvitsetko tyylikkäitä fontteja sivuillesi? Jos olet pro tai semipro niin sinulla on varmaan hienoja, maksullisia fonttikirjastoja, osin ostettu jopa asiakkaan piikkiin. Tilanne voi olla toinen jos oletkin harrastelija, silloin-tällöin-tekijä tai vasta matkalla kohti webdesignin raskasta kärkeä. Tyylikäs typografia on kuitenkin kaikille tärkeä tekijä sivuilla kuin sivuilla.

Ratkaisu on avoimet fontit. Juuri sellaisia webfontteja joita saa netistä ilmaiseksi. Juuri niitä joilla saa hienon banneritekstin, mutta jotka menee printille heikommasti.

“Avoimia fontteja” sarjassa alamme käymään läpi palveluita joiden kautta fontteja voi katsella ja napata omalle koneelle. Oletuksena näiden fonttien ja palveluiden lisenssi sallii hyvin vapaan käytön.

Ensimmäisenä esittelyssä/käsittelyssä on  open-foundry.com jonka ovat perustaneet Stefan Endress ja Alastair O’Shea. Tämä suoraviivainen palvelu ei tarvitse suurempaa esittelyä tai käyttöönottoperehdytystä joten linkistä sisään, tarjolla Hot30.

Tietoyhteiskunta edistyy pikkuaskelin: rahankeräyslupaa voi hakea verkossa 15.3.2016 alkaen. Varmasti hyvä uutinen järjestöjen ja yhdistysten aktiiveille jotka vastaavat toiminnasta, mutta siitä huolimatta rahankeräyksen järjestäminen on luvanvaraista ja ihmisten kukkaronnyörit yhtä tiukalla kuin ennenkin.

• Poliisi: Rahankeräysluvat
• Poliisi: Sähköinen asiointipalvelu

Rahankeräystä suunniteltaessa on huomioitava, että lahjoittajille ei anneta vastiketta. Rahankeräysluvat ovat yhä maksullisia.

Maaliskuussa poliisi tiedottaa “Hakemusten käsittelyaika on keskimäärin yli 4 kuukautta.” Kaikesta huolimatta, lupa-asiat on syytä laittaa kuntoon etukäteen, kerättiimpä perinteisiä valuuttoja kuin nykyaikaisempia bitcoineja virtuaalivaluuttana.

Grouponin entinen maajohtaja Risto Juntunen avaa yhdessä entisten kollegoiden sekä FitFashion.fin perustajien Mikko Ollikkalan ja Aleksi Paavolan kanssa uuden palvelun Offerilla. Näin asiasta kertoo Marmai “Grouponin entiset työntekijät perustivat uuden alennuspalvelun”

Groupon lopetti liiketoimintansa Suomessa yllättäen marraskuussa 2015. Siihen mennessä heille oli kertynyt myös näkyvää, tyytyväistä asiakaskuntaa.

“Alennusdiilit, kimppadiilit” ovat kadunvarsien pienyrittäjälle ja elinkeinoharjoittajalle hyvä ja kustannustehokas tapa hankkia asiakkuuksia verkon kautta. Yhden yksittäisen kaupan kannattavuus tai erinomaisuus ei välttämättä ole korkea, mutta asiakkuuksien hankiintaan tämä ulkoistettu palvelumalli on kokeilemisen arvoinen. Ehkä parhaiten diilipalvelun kampanjaa hyödyntää yhdessä Facebookin kanssa.

Suomessa operoi myös norjalaisen Schibstedin Let’s deal palvelu. Hyvin suoraviivainen, mutta sitä ei voi pitää palvelukehittäjälle niin suotuisana kuin miltä Offerilla näyttää.

Seuraa Offerillaa Facebookissa ja Twitterissä.