Monthly Archives: July 2016

Lontoolainen yrityskiihdyttämö Tech City julkaisi ensimmäisen kyselytutkimuksen tulokset EU-äänestyksen jälkeen “Cause for Optimism as UK Tech Rises to Brexit Challenge“. Tutkimus tehtiin Lontooseen sijoittuneiden teknologiayritysten parissa.

Tulokset eivät yllätä: tekniikkaväki haluaa Britannian pysyvän Euroopan Unionissa ja maahanmuutto nähdään hyvänä. Juuri maahanmuutto oli tämän EU-äänestyksen konkreettisia kärkiteemoja.

• 70% of employers surveyed want to hear a clear message on EU residents’ ability to live and work in the country

• 85% want to see Government negotiate to remain part of the European Single Market

• Just under a quarter (22%) expect to scale back their planned growth ambitions

Vaikka äänestyksen lopputulos (48,1% halusi jäädä unioniin) luokin pitkiä varjoja ja huutavia kysymysmerkkejä, niin tekniikkaihmiset suhtaanuvat tulevaisuuteen positiivisesti. Digitalisaatiolla ja finanssitaloudella on suuri merkitys koko englantilaiselle kansantaloudelle ja niitä ei voida sivuuttaa vaikka äänestys onkin ohi.

Tekniikkaan tekijöiden keskuudessa mahdollinen Brexit nähdään niin, että uusia investointeja ja osaajia ei tule, koska ne suuntaantuisivat toisille alueille. Finassipuolella vaikutukset voivat konkretisoitua siten, että nyt jo olemassa olevia toimintoja siirretään muualle.

Digitaaliset, uuttaluovat ja kasvavat yritykset tarvitsevat osaajia riveihinsä jotta ne pystyvät kasvamaan. Tästä seikasta kaikki ovat samaa mieltä. Lontoon on oltava suvaitseva ja liberaali jotta se saa osansa digitaalisien nomadien mielenkiinnosta. Jopa englantia puhuva, svengaava Lontoo joutuu kilpailemaan houkuttelevuudessa.

Myös ranskalaiset haluavat osansa #WelcomeJames

Tech Cityn tutkimuksen yhteenveto olisi hyvä luottevaa suomalaisille populisteille jotka Timo Soinin ja Paavo Väyrysen johdolla ovat sulkemassa Suomen rajoja ja erottamassa Suomea milloin mistäkin. Avoin ja kannustava maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan tarkoita silmien ja korvien sulkemista maahanmuuton ongelmilta. Eikä sitä, että EU:ssa pitää tehdä paljon uudelleenarviointia. Pahinta mitä pienelle maalle voi tapahtua on, että digitaaliset heimot ohittavat sen kokonaan.

Lue lisää

• Anyplanet “Poimintoja siitä, mitä luova Lontoo ajattelee Brexitistä ja maahanmuutosta“
• Bloomberg “Post-Brexit Rumblings Spook U.K. Tech Boom“
• Teleport “Survey: 76% of knowledge workers are considering leaving the UK after Brexit“
• YBorder “Recap of our London Event: what next for UK Tech Community after the Brexit vote?“

Lohkoketjun eli blockchainin päälle tehty palvelu ei ole ällistyttävä uutinen tämän päivän uutisvirrassa. Uutisia platformien kehittämisestä tulee vakaana virtana. Harvemmassa ovat vain ne lanseeraukset joissa palvelualusta on saatu jollain tapaa valmiiksi. Lupaavaa onnistumista näyttää Funderbeamin markkinapaikka jossa startupin ja investoijan panokset voidaan muuttaa hyödykkeeksi ja tämä mahdollistaa niillä kaupankäynnin. CEO Kaidi Ruusalepp tiivistää lanseerauksesta CoinTelegraph verkkopalvelun haastattelussa “Skype Co-founder Funds Blockchain Based Startup Marketplace”

“The main problem we are trying to solve is that startup investments are very illiquid right now. If you want to be an investor, you need to start with at least €10,000 to €30,000, and you will be stuck in that investment for at least five, maybe even six, seven or eight years. Our required minimum to invest, on the other hand, will be closer to €1,000, and you can immediately start trading the shares in these startup syndicates once they are funded.”

Kuulostaa hyvältä. Fubderbeamin perustajiin kuuluvan Villu Arakin pitchaus Slush 2015:ssä.

Funderbeam ei ole yksin pelikentällä. Blockchain sopii hyvin arvo-osuusjärjestelmien perustaksi ja isot pelurit ovat huomanneet tämän “10 Stock and Commodities Exchanges Investigating Blockchain Tech“.

Isoilla toimijoilla on hyvät resurssit kehittää palveluja ja samalla myös ohjata talouspolitiikkaa sekä arvonmuodostusketjua. Kapitalismin pelisäännöt tehdään pitkälti pääomien ehdoilla. Funderbeamin kaltaiset toimijat ovat huomattavasti lähempänä pienyrittämistä ja elinkeinonharjoittamista. Vastaavanlaista toimintamallia hakee myös suomalainen osuuskunta Robin Hood Coop omalla palvelullaan. Blockchainiin pohjautuva malli demokratisoi pääomamarkkinoita tarjoamalla useammalle mahdollisuuden toimia pääomasijoittajana.

Lue lisää:

• Funderbeam “Funderbeam Launches the World’s Startup Marketplace, Powered by the Blockchain“
• Nasdaq “Funderbeam Launches Blockchain-Based Trading and Investment Platform for Startups“

Brittien äänestystuloksesta on kirjoitettu infoähkyyn asti. Kaikkea asiallista arviointia leimaa epävarmuus jo pelkästään siitä, tuleeko lopullinen Brexit vai ei. Mitä Brexit oikeastaan koskee? Englanti lähtee, mutta Skotlanti jää?

Jos britit lopulta eroavat Euroopan Unionista niin Norjan malli voisi olla hyvä lähtökohta tulevaisuudelle. EU-sopimusten tilalle tulee kasa erillissopimuksia ja koko paketin hintaa voidaan säätää (joka saadaan näyttämään paremmalta). Yleistäen tämä malli tuskin oleellisesti muuttaa tavallisen suomalaisen vaihto-oppilaan, nomadin tai expatin elämää, korkeintaan byrokratia ja epävarmuus kasvaa.

Brexit-äänestys oli hyvä näpäytys itsevarmalle euroeliitille. Tavallisia ihmisä ei saa unohtaa. He voivat muistuttaa olemassa olostaan näinkin ilkeällä tavalla.

Hyvin karkean alueellisesti Lontoon alue, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti äänesti EUn puolesta, muualla valittiin exit. Nuoret ja koulutetut äänestivät jäämisen puolesta ja vanhemmat, vähemmän koulutetut halusivat Ison-Britannia eroon EUsta. Lopputulos on 51,9% kannatti eroa ja 48,1% halusi jäädä unioniin.

Eräiden tutkimusten mukaan moni ei oikein tiennyt mistä referendumissa  äänestetään. Ei mikään yllätys, että kärkiteema oli maahanmuutto. Senhän saa liitettyä mukaan ongelmaan kuin ongelmaan. Paljon hankalampaa olisi pyytää äänestäjiä arvioimaan mitä vaikutuksia brittien poislähdöllä on vaikka eurooppalaiselle “Digital Single Marketille” jonka suhteen britit ovat olleet aktiivisia. Digitalisaatio on globaalia ja koskee kaikkia, olipa EUssa tai ei.

Prosentteina ero äänestyksen lopputuloksessa ei ehkä olekkaan merkityksellinen vaan se viiltävä viilto kuningaskunnan ytimeen jonka äänestys teki. Aluksi päästiin sillä, että pääministeri vaihtui ja punnan arvo notkahti. Kaikki ei kaadu päälle välittömästi. Kaikesta huolimatta ihmisten arki pitää jatkua normaalisti.

Eri aloilla ja ammateissa koko eroprosessi nähdään erilailla. Digitalisaatiossa menestyminen on hyvin tärkeää luoville, uuttarakentaville yrityksille.  Silicon Roundabout ja talouden The City of London ei ole koko maa eikä edes koko Lontoo. Niiden merkitys mittarilla kuin mittarilla on huomattava ja eurotalous vaatii joka tapauksessa kokonaan oman remonttinsa.

Poimitaan tähän Diana Buddsin blogauksesta “How Brexit Could Impact The Creative Industry” yhteisöllisen, luovan Lontoon kannatalta pahimpia tulevaisuudenkuvia.

“More designers may be drawn to other great cultural and creative centers like Copenhagen, Paris, Barcelona, and Berlin.”

“The vibrant startup community could cool down”

Virolainen Taavet Hindrikus teki viisi vuotta sitten päätöksen ja siirsi TransferWisen pääkonttoritoiminnot Lontooseen. Businessmielessä hän ei ole katunut päätöstään. Hindrikus on yksi maahanmuuttajista ja summaa kirjoituksessaan “Moving on from the Brexit Leave vote”

Immigration is part of the solution we need, not the problem. Without immigration, nations would stagnate. It is key for innovation and for economic growth.

Toisaalta Brexit on mielenkiintoinen haaste kilpailijoille “The Brexit hangover has left UK startups drained — Are the brains next?“. Elämme kaikki kuitenkin loppujenlopuksi samassa markkinataloudessa

The vultures are circling 🇩🇪 … #london #Berlin #brexit #startups pic.twitter.com/ge9Ls0RoRE

— Stephen Morris (@sjhmorris) July 5, 2016

Lue lisää

• BBC “The UK’s EU referendum: All you need to know“
• Helsingin Sanomat “HS tapasi Brexitin puolesta äänestäneitä Pohjois-Englannin pikkukaupungeissa – mistä EU-vastaisuus kumpuaa?“
• New York Times: “After ‘Brexit,’ Britain Could Look to Norway as a Model“

Image credits: Paul Lloyd https://www.flickr.com/photos/paulrobertlloyd/26010795334

Uusi tulokas Type Anything on mainio selaimessa pyörivä työkalu typografian kokeilemiseen webbiprojekteissa. Pienimuotoinen vaihtoehto myös Typecastille.

Creditit tanskalaisille Simon Busborg ja Thomas Kjaergaard

Tämä postaus on kirjoitettu lauantaina 9.7. ja “näillä näppäimillä” pitää tapahtua bitcoinin lohkoketjussa lohkopalkkioiden puoliintuminen eli bitcoin halving. Lainataan tähän Jiri Kerosen tiivistys Bittiraha.fistä:

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Bitcoin-verkkoa ylläpitäville louhijoille syntyy puolet vähemmän bitcoineja kuin ennen. Siinä missä ennen uusia bitcoineja syntyi 25 kappaletta noin 10 minuutin välein, puoliintumisen jälkeen niitä syntyy enää 12,5 kappaletta.

Puoliintuminen on bitcoin-protokollaan sisäänrakennettu ominaisuus, jolla coinien eli rahojen määrä halutaan pitää vakaana ja ehkäistä inflaatiota. Teknisesti ottaen puoliintuminen tapahtuu 210 000 lohkon välein, joka tarkoittaa neljän vuoden välejä. CoinDeskin mukaan puoliintumista voisi odotella klo 18 UTC aikoihin.

Bitcoin on hyödyke siinä missä muutkin ja hyödykkeille muodostuu markkina-arvo. Tuleva bitcoinin kurssikehitys on lempeiden arvailujen varassa. Pitemmällä aikavälillä nouseva, mutta heti puoliintumisen jälkeen voisi odottaa pienoista notkahdusta alaspäin. Kaivetaan tähän viitteeksi kaksi CoinDeskin viimehetken postausta:

• Bitcoin Halving 2016: Will the Price Rise or Fall?
• What to Expect When the Bitcoin Halving Happens

Puoliintumiseen kuuluu tyylikäs juhliminen. Suomessakin biletetään hillitysti

• Jyväskylä: https://www.facebook.com/events/1809000516001411
• Helsinki: https://www.facebook.com/events/560746684105980

Helsingin tapahtumapäiväksi on merkitty 16.07. Taitaa johtua osin siitä, että päämestareilla on juhlat keski-Suomessa itse juhlapäivänä.

Aktia Pankki julkaisi kaksi tiedotetta joissa se kertoo ostavansa Elisan Lompakon. Ja ostinkin. Aikuisten oikeasti Aktia Pankki Oyj osti Elisa Rahoitus Oy:n miljooonan euron kauppahintaan.

Miljoona ei kuulosta suurelta summalta, kun vertaa finassialan ostoksiin ja taseisiin. Niissä peleissä miljoona tuntuu olevan pienin pelimerkki. Nyt vielä ostettiin koko yritys eli maksetussa hinnassa siis pitäisi olla kaikki sisäänleivotusti. Ainakaan tiedotteessa ei rajata mitään pois.

Elisa Lompakossa on perinteisempää pankkipalvelua ja kännykkäappi mobiilimaksamiseen. Kännykkäsovelluksien latausmäärä on 120 000.

Pohjimmiltaan peruskauraa joten tässä yhteydessä ei takerruta itse tuotteeseen, eikä hinnotteluun eikä mihinkään hämmästyttäviin featureihin vaan arvioidaan kaupan taustaa lyhyesti. Onhan fintech on maailmalla juuri nyt hottiakin hotimpaa. Lopuksi vedetään perisuomalaisen karu johtopäätös.

Elisa lansaarasi Lompakon vuonna 2012 erityiskohderyhmänä opiskelijat ja nyt Aktia luonnehtii ostostaan “suosituksi”.

Tästä herää kysymyksiä. Tunteeko kukaan ketään Lompakon mobiilikäyttäjää? Onko kukaan koskaan nähnyt kenenkään käyttävän Lompakkoa mobiilisti?

Kovaa liikevaihtoa Elisa ei rahoituspalvelullaan tehnyt. Taloustiedot 2015/12 kertoo liikevaihdon olleen luokkaa 700k euroa. Tästä voi päätellä, että jotain oli pakko tehdä. Elisalla voidaan olettaa olevan kykyä ja resursseja viedä tällainen aika bulkkituote tuotantokäyttöön ja panostaa markkinointiin.

Näin siis tämä härmäläinen fintechkauppa tähän mennessä. Tuskin tämä hyvin lyhyt analyysi houkuttaa ketään investoimaan sellaiseen suomalaiseen fintech-palveluun, joka olisi riippumaton isoista finanssialan toimijoista. Varmaan Holvin myynti Espanjaan kertoo osin tätä samaa tarinaa. Ilmeisesti tarvitaan virolainen startup Pocopay tuomaan fiatvaluutoilla maksamisen suomalaisten kännyköihin.

Lue lisää:

• Aktia: “Aktia ostaa Elisa Rahoituksen – suosittu Elisa Lompakko -palvelu saa uuden kodin“
• Aktia: “Aktia panostaa kasvuun ostamalla Elisa Rahoituksen“
• Helsingin Sanomat: “Espanjalainen suurpankki BBVA ostaa suomalaisen startupin Holvin“
• Taloussanomat: Elisa Rahoitus Oy